Lukivaikeus, lukihäiriö ja oireet
Luetun ja kirjoitetun kielen erityisvaikeus, eli lukihäiriö tai lukivaikeus, tunnetaan myös nimellä dysleksia ja on osa oppimisvaikeuksia. Lukihäiriö johtuu joko erikseen tai yhdessä nimeämisen nopeudesta tai työmuistin kapeudesta, jolloin lukija ei kykene palauttamaan muistista kirjainta, tavua tai sanaa tarpeeksi nopeasti. Lukivaikeuden niin sanotut oireet näkyvät siten, että lukemaan oppiminen on hidasta, lukemisessa esiintyy virheitä ja luettu teksti on työlästä sisäistää. Lapsen lukeminen voi myös olla erittäin hidasta ja läksyjen tekemisessä saattaa kestää todella pitkään. Lukivaikeus ei tutkitun tiedon perusteella johdu tasapaino- tai näköongelmista, vaan vaatii aina itse lukemis- ja kirjoitustaitojen harjoittelua. Ruokavalioon liittyvillä muutoksilla tai ravintolisillä ei myöskään ole vaikutusta lukivaikeuksien kuntoutuvuuteen, vaikka joillain sivustoilla kyseisiä hoitoja saatetaan mainostaa.
Lukivaikeusepäily ja testi
Lukivaikeusepäily syntyy usein koulun ensimmäisten vuosien aikana, jolloin lukemisen oppimisen hitaus ja lukemisen sujumattovuus ovat selvästi havaittavissa esimerkiksi psykologin tekemän arvioinnin perusteella. Lukivaikeuteen liittyvää riskiä voidaan arvioida myös ennen kouluikää, mikäli esimerkiksi suvussa esiintyy yleisesti lukihäiriötä. Huolellinen arviointi on tärkeää, jotta itse ongelmaan päästään pureutumaan. Lukivaikeuden hoito on joko puheterapeutin tai psykologin toteuttamaa kuntoutusta ja joskus myös neuropsykologinen kuntoutus tulee kyseeseen. Yleensä kouluikäisten arviot suorittaa psykologi, jolloin lukemiseen liittyviä taitoja arvioidaan niin luetun ymmärtämisen kuin lukemisen sujuvuuden eli mekaanisen lukutaidon osalta. Tarvittaessa kirjoitamme myös lukihäiriön kohdalla lukitodistuksia yo-kirjoituksiin, pääsykokeisiin ja kansalaisuutta hakiessa. Lisää tietoa löydät viimeisestä kappaleesta.
Lukivaikeuden kuntoutus
Lukivaikeuden ja lukihäiriön kuntoutus perustuu pitkälti tavutason toistoharjoittelun varaan, sillä suomenkielessä samat tavut esiintyvät monessa eri yhteydessä ja yhden tavun sujuvoituminen vaikuttaa samalla kaikkiin kyseisen tavun sisältämiin sanoihin. Tarkoituksena on toistojen avulla saada tavujen tunnistaminen niin automaattiseksi ja nopeaksi, että sana- ja lausetason lukeminen nopeutuu ja työmuistissa käsitellään isompia yksiköitä yksittäisten äänteiden tai tavujen sijaan. Hidas, työläs ja arvaileva lukeminen voi aiheuttaa tilanteen, jolloin lapsi unohtaa lauseen tai jopa sanan alun ja tekstin ymmärtäminen jää vajaaksi. Käytämme kuntoutuksessa usein Niilo Mäki Instituutin kehittämiä KUMMI-materiaaleja, jolloin terapia perustuu parhaimpaan saatavilla olevaan tieteelliseen lukihäiriön kuntoutuksesta. Isompien lukijoiden kanssa on tärkeä myös harjoitella luetun ymmärtämiseen liittyviä tekniikoita, jotta koulutehtävien kohdalla vaikeuksia voidaan myös kompensoida.
Lukivaikeustodistus ja arviointikokonaisuudet
Psykologimme arvioivat lukivaikeuksia laaja-alaisesti ja suppeasti. Laaja-alainen arviointi sisältää neuropsykologiset tai psykologiset tutkimukset, jolloin saadaan kokonaisvaltainen kuva lapsen taidoista ja voidaan samalla poissulkea laajemmat oppimisvaikeudet. Laaja-alaista tutkimusta suositellaan yleensä lapsille, jos vastaavaa arviointia ei ole tehty koskaan aiemmin. Suppea tutkimus tulee puolestaan kyseeseen, kun nuori tai aikuinen tarvitsee lukivaikeustodistuksen tai lukihäiriötodistuksen yo-kirjoituksia tai pääsykokeita varten. Lukitodistusta varten arviointiin tarvittava aika on yleensä 90 minuuttia, jonka lisäksi on hyvä järjestää 45 minuutin palautekeskustelu jatkosuunnitelmien läpikäymiseksi. Tarvittavan arviointikokonaisuuden varmistamiseksi kannattaa olla yhteydessä psykologiin.
