Hahmötushäiriö ja hahmottamisen vaikeudet tarkoittavat, että lapsen on vaikea ymmärtää ja jäsentää näkemäänsä. Vaikka hahmotushäiriöt pohjautuvat näönvaraisen tiedonkäsittelyn haasteisiin, ilmenevät hahmottamisen vaikeudet useissa arjen ja koulutyöskentelyn tilanteissa epäsuorasti.
Hahmotushäiriön oireet
Tyypillisemmät viitteet hahmotushäiriöstä ovat hankaluudet piirtämisessä ja muissa tarkkaa silmän ja käden yhteistyötä vaativissa taidoissa kuten käsialan hallinnassa. Lisäksi hahmottamisen vaikeuksista kärsivä lapsi saattaa kokea hankalana oikean ja vasemman hahmottamisen sekä erilaisten reittien muistamisen ja hänen voi olla vaikea hahmottaa ajankulua, etäisyyksiä ja rahaa. Näiden lisäksi mm. matematiikka ja luetun ymmärtäminen pohjautuvat osittain visuaalisen hahmottamisen taitoihin, joten hahmottamisvaikeuksisen lapsen saattaa olla vaikea hahmottaa lukujonoa, oppia erilaisia matemaattisia proseduureja (allekkain laskeminen, jakokulma) tai etsiä tekstikirjoista keskeisimpiä asioita. Tällöin voidaankin puhua myös visuaalisesta tai matemaattisesta hahmotushäiriöstä.
Hahmotushäiriöt saattavat vaikuttaa myös lapsen kaverisuhteisiin: lapsella voi olla vaikeuksia tulkita kavereiden ei-kielellisiä eleitä, ilmeitä ja tunteita, mistä syystä lapsen vuorovaikutus voi toisista tuntua tunkeilevalta tai tahdittomalta.
Hahmotushäiriön kuntoutus
Hahmotushäiriöissä ja oppimisvaikeuksissa auttavat psykologit. Hahmotushäiriön kuntoutuksen kannalta tärkeitä harjoituksia ovat sekä suora taitoharjoittelu että epäsuora kompensaatiokeinojen vahvistaminen. Taitoharjoittelu voi sisältää erilaisia rakentelu- ja piirustustehtäviä, kompensaatioikeinojen vahvistaminen puolestaan tähtää siihen, että lapsi oppii selviytymään niistä haasteista, joita hahmottamisen vaikeuksista seuraa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lapsen oman toiminnan ohjauksen taitojen vahvistamista ja tehokkaampien opiskelustrategioiden harjoittelemista.
Nuorten lasten hahmotushäiriön kuntoutuksessa korostuu suora taitoharjoittelu, vanhempien lasten kohdalla keskitytään usein enemmän epäsuoraan harjoitteluun. Koulussa hahmotushäiriöstä kärsivän lapsen oppimista voi tukea mm. karsituilla e-kirjoilla tai vapauttamalla oppitunneista lisää aikaa kuuntelemalla tapahtuvaan oppimiseen (lapsi saa esimerkiksi valmiit tuntimuistiinpanot).
