Autismi on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä tai tavallisesta poikkeavia toimintatapoja sekä erityisiä taitoja ja vahvuuksia.

Autismikirjosta puhuttaessa käytetään sanaa kirjo kuvaamaan monimuotoisuutta ja vaihtelua, jota tällä kirjolla esiintyy.  Autismikirjon henkilöillä on kuitenkin myös samankaltaisia piirteitä ja vahvuuksia. Monilla autismikirjon ihmisellä vahvuutena voi olla esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja keskittymiskyky mielenkiinnonkohteisiin sekä vahva oikeudentaju. Monilla autistisilla henkilöillä on erityisiä mielenkiinnonkohteita varsin varhaisesta iästä lähtien.

Asperger

Aspergerin oireyhtymä on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka monille diagnosoidulle on myös tärkeä osa heidän identiteettiään.  Asperger aiheuttaa hyvin vaihtelevia toimintarajoitteita, sillä Asperger-henkilöt näkevät, kuulevat ja tuntevat ympäröivän maailman eri tavoin kuin muut. Aspergerin oireyhtymään ei liity samalla tavoin oppimisvaikeuksia kuten autismiin. Siitä huolimatta Asperger-henkilöt saattavat tarvita erityistä tukea arjen toiminnoista suoriutumiseen, kuten kotielämään, koulunkäyntiin, sosiaalisiin tilanteisiin ja  vapaa-ajan viettämiseen.

Haasteet arjessa saattavat johtua tavasta hahmottaa asioita. Keskittyminen tehtäviin ja yksityiskohtiin voi Asperger-henkilöillä ollut erittäin hyvää, mutta yksityiskohdista voi olla vaikeaa hahmottaa kokonaisuutta. Tätä kutsutaan sentraalisen koherenssin puutteeksi. Toimintaterapiassa pyritään löytämään keinoja arkeen toiminnan ohjauksen, muistin ja hahmottamisen tueksi, jotta esimerkiksi työn ja eri tehtävien välinen suhde tai vuorokausirytmi olisi helpompi hallita arjessa. Tukikeinoina voidaan käyttää kalentereita ja  suunnittelualustoja, ajanhallinnan mittareita, ajastimia ja appeja.

Autismikirjo ja toimintaterapia

Toimintaterapiassa hyödynnetään sekä taito- että valmiustason harjoittelua, jossa pyritään vahvistamaan eri tilanteiden kannalta merkityksellistä ja myönteistä käyttäytymistä. Harjoittelussa korostuu asiakkaan oma motivaatio, jotta harjoittelu on hänelle merkityksellistä ja hyödyllistä.  Lapsen lähiaikuisten osallistuminen ja arkiympäristössä toteutettu toimintaterapia on erityisen tärkeää, jotta harjoitellut asiat yleistyvät myös arjessa käyttöön.

Haasteet arjessa

Kaikilla autistisilla ihmisillä ilmenee haasteita sosiaalisessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa sekä ihmissuhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä. Autismin kirjon lapsilla ei ole aina keinoja itsensä ilmaisemiseen ja ymmärtää jaettua tilannetta. Lapsi voi vetäytyä syrjään ja kokea vuorovaikutustilanteet epämieluisina, jos sosiaalisia taitoja ei harjoitella. Autismikirjoon kuuluvan ihmisen käytös voi olla totutusta ja tavanomaisesta poikkeavaa ja häntä saatetaan helposti ymmärtää väärin. Käytös voi johtua esimerkiksi aistitoiminnoista, sillä autismikirjon henkilöillä on usein yli- tai aliherkkyyttä eri aistimuksille. Aistisäätelyn tukikeinojen löytäminen, ympäristön muokkaaminen sekä asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa ymmärryksen kasvaminen voi olla olennainen osa toimintaterapiaa. Arkea helpottavien keinojen löytyessä asiakkaan arjen toimintakyky kasvaa ja esimerkiksi vuorovaikuttaminen ja kontaktissa oleminen voi helpottua. Autistinen henkilö haluaa yleensä pitää kiinni omista rutiineistaan sekä pystyä ennakoimaan tulevia asioita ja tapahtumia. Säännöt ja sopimukset voivat olla tärkeitä ja rutiinit luovat turvallisuudentunnetta.

Kirjallisuus:

Timonen, Castren, Ärölä-Dithapo 2019: Autismiskirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus.
Berggren, Hämäläinen (toim) 2018: ADHD- Käsikirja.
Ruotsalainen 2017: Autistisen lapsen vuorovaikutuksen tukeminen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
www.autimisliitto.fi

Kirjoita hakusi ja paina Enter.