Motorinen kehitys

Lapsi oppii toimimalla ja liikkumalla. Oppiminen on  esimerkiksi juoksemista, hyppäämistä, keinumista ja kierimistä. Näissä lapsi haastaa itseään käyttämään ja kontrolloimaan kehoaan samoin, kuin arkiset toiminnot edellyttävät. Hän esimerkiksi suhteuttaa kehoaan ympäristöön, ylläpitää tasapainoa,  kulkee, kurkottaa, taivuttaa, säätää voimaa, ylittää kehon keskilinjaa, koordinoi kahta kehonosaa yhtäaikaisesti ja käyttää erilaisia otteita.

Motorinen kehitys on vahvasti  yhteydessä aistitoimintoihin ja usein puhutaankin sensomotoriikasta. Lapsi kokeilee kehollaan miltä erilaiset asiat tuntuvat ja miten ne toimivat, liikkuessa kehittyy käsitys itsestä ja ympäröivästä. Motoriset taidot ovat olennainen osa lapsen kokonaiskehitystä ja motoristen haasteiden ohella lapsella saattaa olla haasteita esimerkiksi kielenkehityksessä, kouluoppimisessa ja keskittymisessä.

Motorisiin perustaitoihin kuuluvat mm. tasapaino, liikkuminen ja esineiden käsittely. Kehitys etenee yleensä kokonaisvaltaisista karkeamotorisista taidoista eriytyneempiin hienomotorisiin taitoihin, joskin kehityksessä on paljon erilaisia normaalivariaatioita. Uusien taitojen oppimisen ohella sujuva liikkuminen mahdollistaa lapselle ikätasoisen osallistumisen omassa arjessaan. Motorisella suoriutumisella onkin iso vaikutus lapsen itsetuntoon ja kokemukseen siitä, miten pärjää arjen toiminnoissa ja ikätovereiden kanssa.

Motoriset haasteet

Jos jokin motorinen toiminta on lapselle vaikeaa, on se hänelle yleensä myös epämieluista. Tällöin lapsi saattaa pyrkiä välttämään kyseistä toimintaa eikä myöskään saa harjoitusta haasteisiinsa. Dyspraksiasta puhutaan silloin, kun lapsella on motorisen ohjailun vaikeus.Silloin lapsen on vaikea suunnitella omaa toimintaansa ja esimerkiksi oppia uusia taitoja.

Motoriset haasteet voivat näyttäytyä arjessa hankaluutena suoriutua ikätasoisista arkisista asioista. Ne voivat näyttäytyä esimerkiksi vaikeuksina seuraavissa tilanteissa:  leikki muiden lasten  kanssa, osallistuminen harrastuksiin, polkupyörällä ajaminen, lukeminen, kirjoittaminen, ruokailu, juoman kaataminen lasiin, ruokapakkauksien avaaminen, vartalon ja hiusten peseminen, vaatteiden pukeminen, vetoketjun kiinnittäminen,kengännauhojen solmiminen, saksilla leikkaaminen, askartelu.

Toimintaterapia ja motoriikka

Toiminterapiassa voidaan tehokkaasti tukea lapsen motorista kehitystä. Tällöin toimintaterapia toteutetaan hyödyntäen sensomotorisia keinuja, liikuntavälineitä ja hienomotorisia kädentaidollisia tehtäviä. Leikin ohella tuetaan lasta harjoittelemaan niitä motoriikan osa-alueita, joissa hänellä on haasteita. Toimintaterapeutti ohjaa lasta toimimaan siten, että tekemiseen saadaan sisällytettyä harjoitusta vaativia asentoja ja liikemalleja. Lapsen vanhempia ja lähiverkostoa ohjataan tukemaan lasta arjessa niissä toiminnoissa, joissa haasteet näyttäytyvät. Toimintaterapeutti selvittää aina aluksi, mistä arjessa esiintyvät motoriset haasteet johtuvat. Tätä varten toimintaterapeuteilla on käytössään standardoituja arviointivälineitä ja muita mittareita.

Miten motoriikkaa harjoitetaan?

Esimerkiksi kirjoittamisen ongelmat eivät  välttämättä pelkästään hienomotoriikasta ja kynäotteen sujumattomuudesta. Kynäotetta voidaan toki harjoitella esimerkiksi hienomotoriikkaa tukevilla leikeillä, joissa pitää käsitellä pieniä esineitä, muovailla, rakentaa ja käyttää välineitä joissa tarvitaan erilaisia otteita.

Hienomotoristen haasteiden taustalla on  yleensä myös karkeamotorisia haasteita. Jotta kynänkäyttöä voi tehokkaasti harjoitella, tulee kätisyyden olla vakiintunut, käsien toimia yhteistyössä  ja kehon keskilinjan ylittyä. Näitä voidaan harjoitella esimerkiksi mailapeleillä ja erilaisille työkalujen käyttämistä vaativilla tehtävillä ja keinuista heittoja ja tarttumista vaativilla leikeillä, joissa kummallakin kädellä on oma tehtävänsä. Kirjoittamisen tarvitaan myös hyvää asennonhallintaa, lapsen tulee pystyä pitämään itsensä sujuvassa asennossa, eli pitää keskivartalo, pää ja hartiat vakaina, jotta sormet ja ranne voivat tehdä eriytyneitä liikkeitä ja katse kohdistua tarvittavalla tavalla. Istuma-asennon hallintaa tuetaan esimerkiksi erilaisilla keinuilla ja mahalaudalla laskemalla, joissa lapsi kannattelee kehoaan koukistaen ja suoristaen sitä painovoimaa vastaan.   Keinuessa voidaan pelata esimerkiksi heittopelejä, jotka harjaannuttavat vartalon hallinnan lisäksi katseenkäyttöä sekä silmän ja käden yhteistyötä,  joita myös tarvitaan sujuvan kirjoittamisen onnistumisessa.

Kirjallisuutta:

Entonen, Koli 2011: Sensomotoristen valmiuksien kliininen havainnointi koulutusmateriaali
Rintala, Ahonen, Cantell, Nissinen 2005: Liiku ja opi Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin
Fisher, Jones: AMPS (Assessment of Motor and Process Skills) päivittäisten toimintojen laatua arvioiva mittari.
Lönnqvist ja Niutanen 2019: Sensorisen integraation perusteet, SI-koulutuksen ensimmäinen A-osa. Metropolia amk ja Sity ry.

Kirjoita hakusi ja paina Enter.