Lapsuusiän autismi on laaja-alainen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa erityisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja viestintään ja jolle on tyypillistä epätavallisen rajoittunut, stereotyyppinen ja toistava käyttäytyminen sekä rajoittuneet kiinnostuksen kohteet. Myös aistipulmat ovat yleisiä ja lapsi saattaa olla yli- tai alireagoiva erilaisille hajuille, mauille, äänille tai valolle. Tuntoaisti saattaa olla puutteellinen ja lapsi hakee voimakkaita aistikokemuksia eikä vaarantaju ole kehittynyt. Tietoa ja tukea autisminkirjon lapsen perheille tarjoaa mm. Autismiliitto, jonka kautta on saatavilla myös vertaistukea.
Autismin määritelmä
Autismi määritellään ja arvioidaan sille tyypillisen käyttäytymisen perusteella ja apuna käytetään erilaisia arviointimenetelmiä kuten mm. ADOS-menetelmää (Autism Diagnostic Observation Schedule). Autistisen lapsen kehitys on poikkeavaa tai viivästynyttä ennen kolmen vuoden ikää vähintään yhdellä seuraavista osa-alueista 1) puheen ymmärtäminen ja tuottaminen sosiaalisessa viestinnässä 2) vastavuoroisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittyminen 3) toiminnallinen tai kuvitteellinen leikki. Autismi voi ilmentyä yksilöstä riippuen hyvin monitasoisena, minkä vuoksi puhutaankin useimmiten autismin kirjon häiriöistä. Autismi voi ilmentyä myös taantuvana, jolloin kehitys on tavanomaista keskimäärin ensimmäisen ikävuoden ajan, mutta sitten opitut taidot katoavat. Autismikirjon häiriöt ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä.
Autimismin kuntoutus
Autistisen lapsen puheterapiassa harjoitellaan aluksi useimmiten kommunikaation ydintaitoja ja vuorovaikutustaitoja; vuorottelua, katsekontaktia, pyytämistä, kyllä- ja ei sanojen merkitystä ja käyttöä sekä perustarpeiden ilmaisua. Usein voidaan harjoitella myös kuvien käyttöä kommunikaation tukena. Autismikuntoutuksessa perheellä ja lapsen muulla ympäristöllä kuten päiväkodilla tai koululla on suuri rooli. Puheterapeutin käynnit saattavatkin usein olla ns. ohjaavia käyntejä, joilla yhdessä lähiympäristön kanssa harjoitellaan niitä kuntoutuksen keinoja, joilla lapsen vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja viedään eteenpäin. Joskus taitoja harjoitellaan yhdessä ikätovereiden kanssa.
Usein kommunikaatiotaitojen kehittyessä myös ns. ei-toivottu käyttäytyminen (aggressio, itsensä- ja muiden vahingoittaminen) lievenee, kun lapsi oppii vähitellen ilmaisemaan tarpeitaan muulla tavoin. Varhainen kuntoutus on tehokkainta, jolloin hyvät kommunikaatiotaidot tulevat osaksi lapsen arkea jo varhain eikä ei-toivottu käyttäytyminen ehdi vahvistua ja vakiintua osaksi lapsen kehitystä. Autismikuntoutuksessa käytettyjä menetelmiä ovat mm. PECS-kuvanvaihtomenetelmä (Picture Exchange Communication System) ja PRT-menetelmä (Pivotal Response Training). Autistisen lapsen puheterapia on yleensä pitkäaikaista Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, johon suositukset tekee erikoisairaanhoito.
