Skip to content

Vinkkejä ruokailutilanteiden haasteiden helpottamiseen

Vinkkejä ruokailutilanteiden haasteiden helpottamiseen

Erilaiset syömiseen ja ruokailutilanteisiin liittyvät haasteet ovat lapsiperheen arjessa yleisiä.  Useimmiten pulmat ovat lieviä ja menevät nopeasti ohi. Ruokailutilanteet toistuvat kuitenkin päivän aikana useita kertoja ja pienetkin haasteet voivat kuormittaa arkea paljon. 

Vauva siirtyy tavallisesti noin 4-6 kk iässä maistelemaan kiinteää ruokaa maidon lisäksi. Puolivuotiaasta alkaen lapsi syö sosemaista ruokaa ja voi alkaa maistella erilaisia sormiruokia. Vähitellen ruuan koostumus muuttuu sileästä karkeammaksi ja lapsi siirtyy syömään samaa ruokaa kuin muukin perhe. Joskus uusiin koostumuksiin siirtyminen voi olla lapselle haastavaa eri syistä. Puheterapeutti voi olla mukana pohtimassa ratkaisuja lapsen syömispulmiin erityisesti jos on epäily suun motoriikan pulmista. Joskus esimerkiksi kireä kielijänne saattaa vaikeuttaa pureskelua ja lapsi voidaan ohjata lääkäriin tai hammaslääkäriin tarkempaan arvioon. Kielijänteen kireydestä voi kertoa esimerkiksi se, että lapsen on vaikea nostaa kielen kärkeä ylöspäin tai työntää kieltä ulos suusta. Kielen kärjessä saattaa olla myös herttamainen kuvio kun lapsi työntää kieltä suusta ulos.

Motoriikan haasteiden lisäksi syömisvaikeuksien taustalla voi olla muitakin tekijöitä. Näitä voivat olla erilaiset aistisäätelyyn liittyvät haasteet, huono ruokahalu tai syömiseen liittyvä pelko. Näistä voit lukea lisää esimerkiksi Milelenterveystalon Lapsen syömispulmien omahoito-ohjelmasta. Jos huolta nousee esimerkiksi nielemiseen liittyvistä ongelmista, lapsi yskii, kakoo tai oksentelee toistuvasti ruokailutilanteissa tai lapsella on allergiaan viittaavia oireita, on tärkeää olla yhteydessä neuvolaan, jotta asiaa voidaan selvitellä tarkemmin ja ohjata tarvittaessa jatkotutkimuksiin.On hyvin tavallista, että lapsi on syystä tai toisesta epäluuloinen uusia ruokia ja ruoka-aineita kohtaan. Tässä tekstissä esittelen muutamia vinkkejä, joita voi kokeilla perheen arjessa. Vinkkien avulla lapsi pääsee tutustumaan ruoka-aineisiin ja ruuan valmistukseen yhdessä vanhempien ja sisarusten kanssa ja tämä saattaa lisätä kiinnostusta ruokailua kohtaan ja helpottaa joitain syömiseen liittyviä haasteita.

Syödään yhdessä

Lapsi oppii ruokailutaitoja itseään taitavamman ruokailijan mallista. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että perhe syö mahdollisuuksien mukaan yhdessä. Aikuisen mallista lapsi oppii niin pureskelun ja ruokailuvälineiden käytön taitoja kuin ruokailuun liittyviä tapojakin. Näitä taitoja opitaan kodin lisäksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen arjessa. Yhteinen ruokailutilanne on myös mukava yhdessäolon hetki perheelle, jonka aikana voidaan vaikkapa jutella päivän kuulumisista tai muista mukavista asiosta. Joskus lapsi tarvitse erilaisia viihdykkeitä (esim. puhelin tai tabletti), jotta ruokailu onnistuu. Jos lapsi keskittyy ruokailutilanteessa puhelimeen tai tablettiin, ei hän havainnoi, mitä ruokailutilanteessa tapahtuu ja mallioppiminen unohtuu. Jos tabletista luopuminen kerralla kokonaan tuntuu liian suurelta haasteelta, voi ensin kokeilla olla vaikka ruokailun alussa 5 minuuttia ilman tablettia ja keskittyä juttelemaan vaikkapa päivän kuulumisista. Vähitellen aikaa voi pidentää ja jättää tabletin kokonaan pois ruokailuista.

Säännölliset ruoka-ajat

Eräs tärkeä taito, jonka lapsi oppii ensimmäisten elinvuosiensa aikana on nälän ja kylläisyyden tunnistaminen. Tämä opitaan parhaiten kun ruoka-ajat ovat säännölliset ja ruokailuiden välissä on noin 3 tunnin tauko, jonka aikana ei tarjota ruokaa. Ruokailu on myös hyvä pitää sopivan mittaisena (n. 15-20 minuuttia). Ruokailun kestoa voi mallittaa lapselle esimerkiksi erilaisten TimeTimer-sovellusten avulla, joita löytyy sovelluskaupoista. Ruokailun jälkeen lautanen tyhjennetään yhdessä ja ruokaa tarjoillaan taas seuraavalla ruoka-ajalla. Näin lapsi oppii vähitellen tunnistamaan, miltä tuntuu kun on nälkä tai kun vatsa on täynnä. Lapset ovat yksilöitä sen suhteen, paljonko ruokaa tarvitsevat vatsan täyttymiseen. Lautaselle kannattaa annostella alkuun vain vähän ruokaa, jotta määrä ei tunnu ylivoimaisen suurelta. Lisää voi aina ottaa!

Lapsi mukaan ruokakauppaan ja ruuan valmistukseen

Lapsi saattaa kiinnostua uusista ruuista kun hän pääsee mukaan ostoksille ja ruuan valmistukseen. Lapsen kanssa voi tehdä kauppalistan vaikkapa leikkaamalla kauppojen mainoslehdistä ruokien kuvia kauppalistaan. Kaupassa ruoka-aineita voidaan etsiä kuvien avulla yhdessä lapsen kanssa. Lapsi voi kotona osallistua jälleen sopivalla tavalla ruuan valmistukseen tai vaikkapa leivontaan. Lapsi voi esimerkiksi sekoittaa ruokaa, vaivata taikinaa tai kaataa aineksia ruuan sekaan. Näin lapsi myös oppii, mitä ruokaan laitetaan ja se voi helpottaa maistamista. Joskus uuden ruuan maistaminen saattaa olla helpompaa ruokapöydän ulkopuolella esimerkiksi silloin kun ruokaa valmistetaan yhdessä aikuisen kanssa.

Eri ruoka-aineisiin tutustuminen eri aistikanavien kautta

Joskus uuden ruoka-aineen maistaminen tai suuhun laittaminen voi tuntua lapsesta ylivoimaiselta. Tällöin uusiin ruokiin voikin tutustua ensin leikin kautta varsinaisen ruokailutilanteen ulkopuolella. Perheenjäsenet voivat kukin valita tutustumisleikkiin yhden tai useamman ruoka-aineen. Yhdessä lapsen kanssa voidaan miettiä, miltä ruoka näyttää, tuoksuu, kuulostaa, tuntuu tai maistuu. Painetta maistamiseen ei kuitenkaan ole vaan ruokaan voi tutustua juuri niin kuin lapsesta parhaalta tuntuu. Erilaisia ruokiin tutustumisen tehtäviä ja pelejä löytyy netistä mm. Ruokatutka -sivustolta. Myös Neuvokas perhe -sivustolta löytyy paljon erilaisia vinkkejä, kuinka ruokiin voi tutustua eri aistikanavien kautta.

Ruokailutilanteessa uusien ruokien maistaminen ja syöminen on usein helpompaa kun eri ruoka-aineet on selkeästi nähtävillä lautasella. Ruokia ei kannata sekoittaa vaan asetella lautaselle erilleen. Näin lapsi tietää, mitä on maistamassa ja millaisia koostumuksia lautasella on. Pienet kiinteät palat sosemaisemman ruuan tai kastikkeen seassa saattavat olla vaikeita havaita eikä lapsi huomaa pureskella niitä. Tällöin pala saattaa mennä liian suurena nieltäväksi ja aiheuttaa yskimistä tai kakomista.

Pidetään hauskaa ja hassutellaan 

Monet eri keinot on sallittuja, jotta ruokailutilanteesta tulisi hauska ja lapselle mieluinen hetki yhdessä muun perheen kanssa. Joskus pieni maiseman vaihto voi auttaa ja ruokailun voikin järjestää ruokapöydän sijasta vaikka viltillä olohuoneen lattialla tai piknikillä takapihalla. Kotona voi myös leikkiä ravintolaa ja antaa lapsen kattaa pöydän ja tarjoilla ruokaa taitojensa mukaan. Annoksen voi myös koota iloisen näköiseksi tekemällä vaikkapa vihanneksista hassut kasvot tai voileivästä vaikkapa koiran tai karhun. Neuvokas perhe -sivustolta löytyy lisää vinkkejä hassutteluun.

Linkkejä:

Syödään yhdessä, ruokasuositukset lapsiperheille

Mielenterveystalo, Lasten syömisvaikeuksien omahoito-ohjelma  

Ruokatutka

Neuvokas perhe

 

Vilma Martikainen 18. tammikuuta 2023

Viimeisimmät

Seuraa meitä

Puheterapian tietopankki

Toimintaterapian tietopankki

  1. Toimintaterapia
  2. Lasten toimintaterapia
  3. Toimintaterapia ja motoriikka
  1. Aistit ja sensorinen integraatio
  2. Yliherkästi reagoiva lapsi
  3. Autismikirjo ja toimintaterapia
  4. Tarkkaavuushäiriö: ADD ja ADHD