Skip to content

Viisi vinkkiä puhetta tukevien keinojen käyttöön lapsiperheen arjessa

AAC-keinot osana lapsiperheen arkea

Yksi puheterapian haasteista on, kuinka AAC-keinot saataisiin mahdollisimman sujuvasti osaksi perheen ja muun ympäristön arkea. AAC eli puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi saattaa kuulostaa vanhemmista usein hankalalta ja kuormittavalta opetella, vaikka osa AAC-keinoista on meille hyvin luonnollisia ja entuudestaan tuttuja, kuten eleet ja piirtäminen. Muita AAC-keinoja ovat mm. tukiviittomat, kuvat, erilaiset puhelaitteet ja kommunikointiohjelmat sekä kirjoittaminen. Vastoin yleistä harhaluuloa muiden kommunikointikeinojen käyttöönotto ei hidasta puheen kehitystä. Visuaalisilla keinoilla on myönteinen vaikutus lapsen puheen kehitykseen, mutta erityisen tärkeäksi ne nousevat, jos puheen ja kielen kehityksessä on viivettä.

Usein puheterapiassa ohjataan kotiin esimerkiksi tukiviittomia ja erilaista kuvamateriaalia, jotta lapsella olisi keino tehdä valintoja ja ilmaista itseään ennen kuin puhe on kehittynyt riittävästi. AAC-keinojen käyttö voikin vähentää lapsen turhautumista ja kannustaa lasta kommunikoimaan lisää – myös puheella. Lisäksi visuaalinen tuki auttaa monia lapsia ymmärtämään ja muistamaan paremmin puhuttuja asioita, kuten toimintaohjeita kotona.

Esittelen nyt viisi helppoa ja matalan kynnyksen keinoa ottaa perheen arkeen puhetta tukevia keinoja helpottamaan erilaisia arjen tilanteita.

Viikon viittoma

Harjoitelkaa alkuun vain yksi viittoma viikossa, jolloin koko perheen on helppo oppia uusi viittoma. Miettikää, missä tilanteissa viittomaa voisi käyttää ja miksi se on teille hyödyllinen. Sama viittoma voidaan ottaa käyttöön myös päiväkodissa, jolloin toistoa ja mallia viittoman käytöstä tulee paljon. 

Kännykän kuvat

Kuvien käyttö voi olla helppoa ja luontevaa – otammehan puhelimella kuvia jatkuvasti muutenkin. Puhelimella otettuja kuvia voi hyödyntää myös kielen ja puheen tukemiseen. Ottakaa kuvia päivän aikana ja käykää lapsen kanssa vaikkapa illalla yhdessä läpi kuvien anti. Samalla vanhempi sanoittaa lapselle toimintaa ja ajan kulkua (esim. “Aamulla olimme leikkipuistossa”, “Katsopa, mitäs sinä näit eilen metsässä?”). Myöhemmin näissä tuokioissa lapsenkin on helpompi opetella menneistä tapahtumista kertomista.

Pikapiirtäminen

Joskus hankala tilanne tulee eteen äkkiä, eikä juuri tilanteeseen sopivaa kuvamateriaalia ole saatavilla. Piirtäminen on helppo keino selventää nopeasti puhetta. Esimerkiksi toimintaohjeet voidaan nopeasti piirtää paperille, jolloin lapsi voi itse palata ohjeen pariin uudestaan tarvittaessa. Joskus myös esimerkiksi hankalan tilanteen läpikäyminen piirtämällä voi auttaa lasta käsittelemään tunteita ja ristiriitatilanteita. Tikku-ukot riittävät vallan mainiosti!

Valokuva-albumi

Isommista kaupoista saa pieniä ja pehmeitä vihkon mallisia valokuva-albumeita. Albumiin voi lisätä kuvan lapsesta ja hänelle tärkeistä asioista. Näin esimerkiksi päiväkodissa lapsi voi esitellä itsensä ja näyttää hänelle tärkeitä asioita, vaikka niistä kertominen olisi muutoin hankalaa. Samalla idealla albumiin voi lisätä kuvia esimerkiksi ruuista tai leikeistä, joita lapsi voi pyytää albumin kuvien avulla itse.

Paperinukke

Erityisesti pukemistilanteet aiheuttavat joskus lapsiperheissä harmaita hiuksia. Joskus leikkisyys motivoi lasta ja auttaa keskittymään toimintajärjestykseen. Tulostakaa tai piirtäkää ihmishahmo ja leikatkaa sille vaatteita. Aikuinen voi aina ottaa vuorossa olevan vaatekappaleen paperiversion esille, ja kun sama vaatekappale on saatu lapsen päälle, lapsi saa käydä laittamassa paperinukelle kyseisen vaatekappaleen. Ehkä lapsi ja paperinukke voivat tarvittaessa ottaa myös kisan – kumpi on saanut puettua vaatteet ensin?! Jos tarvitaan pysyvämpää toimintajärjestystä, voi vaatekappaleet liimata esille oikeassa järjestyksessä värikoodattuun ensin-sitten-sen jälkeen -tauluun.

Onnea matkaan!

Kuvien ja viittomien käytössä on olennaista, että aikuiset käyttävät niitä itse eivätkä oleta lapsen heti osaavan uutta taitoa. Samalla tavalla kuin kielenkin opetteluun tarvitaan mallia, myös muut kommunikointikeinot opitaan toisten mallista. Näiden viiden vinkin lisäksi on sallittua käyttää kuvia, eleitä ja viittomia aivan omalla tavalla. Tärkeintä on, että kommunikoinnin tuki sopii perheen käyttöön ja sitä käytetään aktiivisesti. Lisätietoja AAC-keinoista saa puheterapeutilta ja alla olevista linkeistä.

Linkit:

https://papunet.net/tietoa/puhetta-korvaava-kommunikointi-eli-aac

https://www.aivoliitto.fi/kehityksellinenkielihairio/tukikeinot/#b48ff04d

https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/tietoa/puhetta-tukevat-keinot/

https://www.youtube.com/channel/UCQTXiI5lY_b9PGxcvyDhrMA

https://viitotturakkaus.fi/tuote-osasto/itseilmaisu-arki/


Elina Heiskanen


27 syyskuun, 2022

Viimeisimmät

Seuraa meitä

Puheterapian tietopankki

Toimintaterapian tietopankki

  1. Toimintaterapia
  2. Lasten toimintaterapia
  3. Toimintaterapia ja motoriikka
  1. Aistit ja sensorinen integraatio
  2. Yliherkästi reagoiva lapsi
  3. Autismikirjo ja toimintaterapia
  4. Tarkkaavuushäiriö: ADD ja ADHD