Skip to content

Toimintaterapia ja leikki

Yksi toimintaterapiaan tulemisen syistä voi olla lapsen leikkitaitojen haasteet. Leikki on tärkeää jo itsessään, mutta sillä on suuri rooli myös lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Leikkien kautta opitaan mm. karkea-, hieno- ja visuomotorisia taitoja, sosiaalisia ja tunnetaitoja, elämän pelisääntöjä ja ongelmanratkaisua. Leikin kautta lapsi käsittelee niin arjen tuttuja asioita kuin mieltä askarruttavia kysymyksiä ja isoja teemoja. 

Leikin kehitys

Leikin kehitys alkaa itsen ja ympäristön tutkimisesta. Pikkuhiljaa leikkiin alkaa tulla kielellisiä elementtejä esimerkiksi asioiden nimeämisen ja sanallistamisen kautta. Tässä vaiheessa leikki on erilaisten asioiden harjoittelua. Symbolisessa leikissä esineillä on omat tarkoituksensa, ja tällöin myös esinekorvaavuuksien syntyminen eli jonkin esineen kuvitteleminen toiseksi alkaa (esim. puukeppi onkin puhelin).

Symbolisen leikin jälkeen tulevat roolileikit, jossa leikkiin tulee lisäksi esimerkiksi leikkitoimintojen sarjallisuus (monta asiaa tapahtuu peräkkäin muodostaen leikin juonen). Roolileikkien myötä leikkiin tulee elementtejä, joita ei ole oikeasti näkyvissä ja niiden myötä opetellaan myös toisen asemaan asettumista. Tämän jälkeen tulee leikin kehityksessä sääntöleikkien vaihe, jossa konkreettisten lelujen sijaan lapsen asema ryhmässä sekä sääntöjen noudattaminen ja yhdessä asioista sopiminen nousevat tärkeimmiksi elementeiksi. 

Yksinleikki ja rinnakkaisleikki ovat itsekseen tapahtuvaa. Rinnakkaisleikissä lapset leikkivät samassa tilassa ja joskus jopa samoilla leluilla, mutta leikin idea on lapsilla omansa. Yhteisleikissä leikki on jaettua ja tapahtumat yhteisiä, ja yhteisleikki onkin tärkeä osa sosiaalisten taitojen kehittymistä. 

Leikkitaitojen haasteet

Toimintaterapiaan tullessa lapsella voi olla monenlaisia leikkitaitojen haasteita. Leikin ideoinnin pulmat voivat näyttäytyä esimerkiksi samojen leikkien leikkimisenä ja vain tiettyjen lelujen käyttämisenä, vaikka muitakin olisi tarjolla. Lapsi saattaa leikkiä samaa leikkiä uudelleen ja uudelleen, eikä keksi, millä muilla tavoin voisi leikkiä. Tällöin usein uusilla leluilla tai uusissa paikoissa leikkiminen voi olla haastavaa. Myöskään esinekorvaavuuksien keksiminen ei välttämättä leikin ideoinnin haasteiden vuoksi onnistu. Leikin ideoinnin haasteet voivat näyttäytyä myös esimerkiksi lelujen rivittämisenä, jolloin tarinallista leikkiä ei synny ollenkaan.

Yhteisleikissä haastavaa voi olla esimerkiksi leikkiin liittyminen, yhteisten pelisääntöjen oppiminen ja mielessä pitäminen, lelujen jakaminen muiden kanssa tai kompromissien tekeminen leikin etenemiseksi. Yhteisleikin haasteet voivat näyttäytyä niin, että lapsi joko leikkii rinnakkaisleikkiä muiden kanssa tai ajautuu ristiriitatilanteisiin. Lapsi voi myöskin vetäytyä yhteisleikeistä kokonaan leikkimään itsekseen.

Toimintaterapia ja leikki

Toimintaterapian lähtökohtana on käyttää asiakkaalle mielekästä toimintaa kuntoutumisen välineenä, mikä usein lasten kohdalla tarkoittaa leikkiä. Leikkitaitoja harjoitellessa voidaan käyttää esimerkiksi sensomotorisia terapiavälineitä liikunnallisen leikin mahdollistamiseksi, perinteisiä leluja ja roolivaatteita sekä erilaisia satuja, pelejä tai musiikkia. Leikkitaitoja arvioidessa on hyvä ottaa huomioon, mitkä muut tekijät voivat vaikuttaa leikkitaitojen kehittymiseen. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi kielellisten, sensomotoristen tai visuaalisen hahmottamisen taitojen kehityksen haasteet, aistitiedon käsittelyn pulmat tai neuropsykiatriset piirteet. 

Leikin ideointiin ja suunnitteluun voidaan ottaa avuksi esimerkiksi leikinvalintakuvat, pikapiirtäminen, tarinanopat tai valmis satu, joka leikitään läpi. Leikkiin sitoutumisen tukena voidaan käyttää TimeTimeria, jolla asetetaan tietty leikkiaika, joka leikitään. Leikin kautta voidaan harjoitella myös muiden kanssa toimimista ja kompromissien tekemistä. Usein ensin harjoitellaan terapeutin kanssa kahden, ja tämän jälkeen voidaan mahdollisuuksien mukaan ottaa terapiaan mukaan tukilapsi tai harjoitella ryhmässä leikkitaitoja. Leikkitilanteen muuttaminen haastavammaksi täytyy kuitenkin tehdä rauhassa asteittain, jotta lapselle mahdollistetaan onnistumisen kokemukset. 

Lisätietoa:

https://leikkipaiva.fi/

https://www.leikkipankki.fi

https://viitotturakkaus.fi/ (sivustolla mm. sosiaalisia tarinoita leikkitaitojen tueksi ja valmiiksi kuvitettuja leikkejä)

https://www.satakieliohjelma.fi/wp-content/uploads/2018/11/JULKAISU-Helena-Torola-2018.pdf

Toimintaterapeuttien ajatuksia leikistä:

https://www.aivoliitto.fi/verraton/artikkelit/leikki-on-lapselle-toiminta-numero-yksi/#adcbdd22

https://leikkipaiva.fi/en-osaa-enaa-leikkia/

https://ralla.fi/blogs/news/keskity-leikkiin

Viimeisimmät

Seuraa meitä

Puheterapian tietopankki

Toimintaterapian tietopankki

  1. Toimintaterapia
  2. Lasten toimintaterapia
  3. Toimintaterapia ja motoriikka
  1. Aistit ja sensorinen integraatio
  2. Yliherkästi reagoiva lapsi
  3. Autismikirjo ja toimintaterapia
  4. Tarkkaavuushäiriö: ADD ja ADHD