Skip to content

Kansainvälinen toimintaterapiapäivä: toiminnallinen oikeudenmukaisuus kuuluu kaikille

27.10. vietetään kansainvälistä toimintaterapiapäivää, jonka teema tänä vuonna on opportunity + choice = justice, eli vapaasti suomennettuna mahdollisuudet ja valinnat ovat yhtä kuin oikeudenmukaisuus. Toimintaterapiassa ja toiminnan tieteessä käytetäänkin tästä termia toiminnallinen oikeudenmukaisuus. Toiminnallinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella yksilöllä on oikeus osallistua itselleen merkitykselliseen toimintaan, oli toimintakyvyn rajoitteet millaisia tahansa. Toiminnallinen oikeudenmukaisuus ei ole pelkästään yksilöstä tai hänen kyvyistään kiinni, vaan siihen vaikuttavat myös erilaiset fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset ympäristöt sekä yhteiskunnalliset rakenteet, joilla mahdollistetaan tai estetään toimintaan osallistumista.

Toimintaterapeutin yksi rooli onkin usein olla asiakkaansa edunvalvoja ja ääni erilaisissa verkostoissa ja arjessa: miten mahdollistetaan asiakkaalle mielekkään arjen rakentuminen ja siihen osallistuminen? Toimintaterapeuttina mietimme asiakkaiden kanssa, miten omaan arkeen ja mielekkääseen toimintaan osallistuminen on mahdollista niillä kyvyillä, joita yksilöllä on. Reittejä vaikuttamiseen on (usein) kaksi: lähdetäänkö kehittämään yksilön valmiuksia ja taitoja toimia vai muokkaamaan ympäristöä (fyysistä, sosiaalista, kulttuurista) yksilölle sopivammaksi? 

Monesti terapiaan tullessa ajatus on se, että yksilön valmiudet ja taidot ovat niitä asioita, joihin keskitytään. Todellisuudessa esimerkiksi tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen ja itsesäätelyyn liittyvissä asioissa ympäristön muokkaamisella on iso rooli, ja tätä näkökulman muutosta käydään yhdessä läpi. Terapiassa kenenkään ”vikoja” ei korjata, vaan kokonaisuudesta tehdään merkityksellistä toimintaa mahdollistava. Miten asiakkaan lähi-ihmisten asenteita ja ohjaustapaa muuttamalla voidaan tukea toiminnanohjausta? Miten oikeanlaisella fyysisellä ympäristölle tuetaan tarkkaavuutta? Kuinka paljon itsesäätelyn haasteet kumpuavat pelkästään asiakkaasta itsestään ja kuinka paljon niiden ilmenemiseen ja kehittymiseen vaikuttaa asiakkaan sosiaalisessa ympäristössä käytettävät säätelykeinot? Kuinka paljon toiminnan vaatimuksia voidaan laskea, jotta osallistumisen ja onnistumisen mahdollisuus on tarjolla ihan jokaiselle? Nämä kytkeytyvät myös vahvasti varhaiskasvatus- ja opetusmaailmassa inkluusioon, eli siihen, miten jokainen lapsi voisi osallistua toimintaan osana “tavallista” ryhmää erilaisista toimintakyvyistä huolimatta. 

Kannustankin pohtimaan, miten sinä edistät toiminnallista oikeudenmukaisuutta? Voiko toimintaan osallistua, vaikka ei käyttäisi puhuttua kieltä tai ei pystyisi liikkumaan itse paikasta toiseen? Onko eri vähemmistöryhmien psyykkinen ja fyysinen turvallisuus taattu heidän osallistuessaan toimintaan? Annammeko tilan ja äänen kaikille toimia, vai vain niille, jotka jo osaavat luovia tässä monimutkaisessa ja paljon vaativassa yhteiskunnassa? Näiden kysymysten äärellä pohdimme itsekin paljon ja mielellämme jatkamme keskustelua aiheesta Instagramin puolella (@cognimedtoimintaterapia)!


Katri Liimatainen


27 lokakuuta, 2022

Viimeisimmät

Seuraa meitä

Puheterapian tietopankki

Toimintaterapian tietopankki

  1. Toimintaterapia
  2. Lasten toimintaterapia
  3. Toimintaterapia ja motoriikka
  1. Aistit ja sensorinen integraatio
  2. Yliherkästi reagoiva lapsi
  3. Autismikirjo ja toimintaterapia
  4. Tarkkaavuushäiriö: ADD ja ADHD