Tietoa lasten kielen kehityksestä ja sen tukemisesta on nykyään saatavilla onneksi melko paljon. Kun kyse on isommasta jo kouluikäisestä lapsesta ei olekaan ehkä niin selkeää, kuinka hänen kielellisiä taitojaan voisi tukea. Moni lapsi, jolla on jonkinasteisia kielellisiä vaikeuksia tai kehityksellinen kielihäiriö, saa ehkä puheterapiaa useamman vuoden. Tutkimuksista tiedetään, että kielelliset vaikeudet ovat melko pysyviä, jos niitä on vielä 5-vuotiaalla lapsella (ks. esim. Kehityksellinen kielihäiriö, Käypä hoito -suositus). Oirekuva voi muuttua ja näkyä kouluikäisellä kuitenkin hyvin eri tavalla, eikä puheterapiaakaan ole välttämättä enää saatavilla. Kuitenkin kotona ja koulussa voidaan tehdä paljon kielellisten taitojen tukemiseksi myös puheterapian päättymisen jälkeen.
Kerron nyt puheterapeutin näkökulmasta sellaisia yleisiä vinkkejä, jotka voisivat olla hyödyksi kouluikäisen lapsen kielellisten taitojen tukemisessa kotona tai koulussa.
Sanasto ja kerronta
Jos lapsella on käytössä sanastoa vähemmän kuin ikätovereilla tai sananlöytäminen on hidasta, on hyvä käsitellä uutta sanastoa lapsen kanssa ja opettaa keinoja sanojen löytämiseen. Esimerkiksi koulussa uusia käsitteitä voidaan käsitellä ns. semanttisella menetelmällä, jossa sanan mieleenpainamista pyritään helpottamaan käsittelemällä kyseistä sanaa mahdollisimman monipuolisesti. Sanan ympärille voidaan piirtää kartta ja miettiä erilaisia kysymyksiä (esim. Mitä, missä, millainen, mihin liittyy? Mitä muita sanoja tästä sanasta tulee mieleen?). Myös sanaselityspelit kehittävät taitoa kuvailla sanoja, jotka eivät tule aivan heti mieleen. Siispä Alias on oiva peli kotiin sanaston ja kuvailun taitojen kehittämiseen.
Usein kouluikäisen lapsen kerronta voi vielä olla niukkaa tai poukkoilevaa. Hän ei ehkä oikein kerro kuulumisia tai niistä on hankala saada selvää epäjohdonmukaisuuden ja aukkojen vuoksi. Kerrontataitoja voi tietysti harjoitella, mutta myös tukea monella tavalla arjessa. Aikuinen voi esittää apukysymyksiä (Kuka? Missä? Milloin? Mitä sitten tapahtui? Mihin tapahtuma johti?), ja kysymyksistä voi myös tehdä tukikuvat. Kuvien avulla lapsi voi itse yrittää muistella, mitä kaikkea täytyisi muistaa mainita, jotta toisen on helpompi ymmärtää kertomusta. Lisäksi kerronnan tukena voi käyttää aina piirtämistä – tämän voi tehdä lapsi itse, jos hän ei saa jotakin asiaa ilmaistua, tai aikuinen selventääkseen lapsen kertomaa kokonaisuutta. Piirtäkää esimerkiksi sarjakuva päivän tapahtumista, niin ne hahmottuvat lapsellekin loogisessa järjestyksessä!
Puheen ymmärtäminen
Puheen ymmärtämisen hankaluuksien takana voi olla useita syitä, kuten sanaston niukkuus, kielioppirakenteiden hahmottamisen vaikeudet, kapea kuulomuisti ja vaikeus suunnata tarkkaavuutta toisen puheeseen. Jotta lapsi ymmärtää koulussa pidemmätkin ohjeet, on niitä hyvä pilkkoa pienempiin osiin ja tukea ohjeen vaiheiden suorittamista mahdollisuuksien mukaan kuvilla tai piirtämisellä. Lasta on hyvä kannustaa itse puuttumaan tilanteisiin, joissa hän ei ymmärrä jotakin sanaa, jotta sen merkitys voidaan selvittää yhdessä. On myös tärkeää varmistaa, että lapsen huomio on todella puhujassa, kun ohjeet annetaan. Visuaalinen materiaali auttaa usein pitämään myös tarkkaavuutta yllä paremmin.
Lukeminen
Jos lukeminen on työlästä ja luetun ymmärtäminen vaikeaa, voi olla hyvä ottaa käyttöön lukustrategioita. Tämä tarkoittaa sitä, että lapselle opetetaan varta vasten, kuinka hän voi jäsentää ja ymmärtää paremmin lukemaansa. Strategioiden avuksi voi ottaa esim. kuvitetut ohjeet, jotka voi pitää myös koulussa esillä. Esimerkiksi Marjatta Takala (ks. linkit) on tutkinut neljän lukustrategian opetusta alakoululaisille. Tässä kokeilussa oppimistulokset paranivat ja lapset kertoivat pitäneensä opetuksesta. Takalan käyttämissä strategioissa lapset opetettiin ennakoimaan tekstin sisältöä, tekemään tekstistä tiivistelmää, kysymään luetusta kysymyksiä ja selvittämään hankalien sanojen ja lauseiden merkityksiä. Olen tehnyt alle valmiit tukikuvat näiden keinojen käyttöön, mutta niitä on toki tärkeää ensin harjoitella aikuisen tuella.
Lukeminen sujuvoituu lukemalla, sanotaan usein. Jos lapsella ei kuitenkaan ole motivaatiota lukemiseen tai se on hyvin työlästä, olisi kielen rikastuttamisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta järkevää ottaa käyttöön äänikirjoja. Esim. Celia-kirjastosta on saatavilla paljon erilaista äänikirjamateriaalia, kuten kaunokirjallisuutta ja oppikirjoja. Kannattaa laajentaa lapsen tietämystä eri aiheista myös videoita katsellen ja niistä keskustellen, sillä tämä täydentää hyvin luetun ymmärtämistä. Kieltä voi rikastuttaa myös vaikkapa lauluilla, rap-sanoituksilla tai vitseillä!
Tuetaan lasta löytämään hänelle sopivat keinot!
Toivottavasti näistä vinkeistä löytyi jotakin hyödyllistä käytettäväksi arjessa. Kun puheterapia päättyy ja koulupolku jatkuu, on lapsen järkevää alkaa itse hyödyntää keinoja, joilla hän selviytyy kielellisistä vaikeuksista huolimatta. Tärkeää on muistaa aina myös lapsen omat mielenkiinnonkohteet ja motivaatio. Apua näihin asioihin voi aina kysyä myös varaamalla ohjauskäynnin puheterapeutille.
Linkkejä:
(Marjatta Takala, 2004: Lukustrategiat luetun ymmärtämisen tukena yleis- ja dysfasiaopetuksessa)
Kehityksellinen kielihäiriö, Käypä hoito -suositus
