Toimintaterapiassa voidaan vahvistaa lapsen valmiuksia motoriikassa, aistisäätelyssä, oman toiminnan ohjauksessa, hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja itsesäätelyssä. Harvoin toimintaterapiassa kuntoutetaan vain yhtä näistä osa-alueista, sillä ne vaikuttavat kaikki vahvasti toinen toisiinsa. Valmiustason harjoittelu pohjautuu aina arjen haasteisiin. Toimintaterapeutti arvioi, ja havainnoi lasta pyrkien selvittämään, millaiset valmiustason haasteet vaikuttavat arjen ongelmiin. Näitä valmiuksia vahvistamalla lapsi pystyy paremmin ottamaan vastaan tukikeinoja, oppimaan uusia taitoja ja mukautumaan arjen muuttuviin tilanteisiin.

Taitojen oppimista

Lasten toimintaterapiassa harjoitellaan  ikätasoisia arjen taitoja. Harjoiteltavat taidot voivat olla esimerkiksi peseytymiseen, pukeutumiseen,  ruokailuun, kodinhoitoon, liikkumiseen, asioimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä. Harjoittelu tapahtuu yleensä lapsen omassa arkiympäristössä ja siinä korostuu ympäristön merkitys. Keskeisessä roolissa on myös tunnetaitojen, vuorovaikutustaitojen ja leikkitaitojen harjoittelu. Toimintaterapeutti arvioi ja havainnoi lasta aina myös hänen omissa toimintaympäristöissään selvittääkseen miten ympäristö vaikuttaa arjen toimintakykyyn.

Mitä lasten toimintaterapiassa tehdään?

Toimintaterapiassa menetelmät suunnitellaan aina asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti. Se voidaan toteuttaa vastaanotolla tai lapsen omassa arkiympäristössä, kuten kotona, päiväkodissa tai koulussa.

Toimintaterapeutti hyödyntää terapiassa yhteistä tekemistä, leikkiä ja pelejä. Hän porrastaa ja suunnittelee toiminnot siten, että ne vastaavat lapsen omaa kiinnostusta sekä kehitystarpeita. Lapsilla kuuluu olla toimintaterapiassa hauskaa, myös onnistumisen kokemukset ovat tärkeä osa uuden oppimista. Aivan kaikki terapeuttiset toiminnat eivät kuitenkaan voi aina olla  hauskoja, silloin toimintaterapeutin tulee löytää niiden toteuttamiseen lasta motivoiva keino.

Lasten toimintaterapiassa vanhempien ja muun lähiverkoston merkitystä ei voi liiaksi korostaa, jotta toimintaterapiassa harjoitellut asiat siirtyvät arkeen. Toimintaterapeutti ohjaa lapsen lähiverkostoa toimimaan lapsen toimintakykyä tukevalla tavalla. Ohjaus voi koskea uusia toimintamalleja, apuvälineitä, struktuureja ja  ympäristön muokkaamista.

Toimintaterapia lastenpsykiatriassa

Lastenpsykiatrisessa toimintaterapiassa tarkoituksena on tukea lasta, jotta hän hallitsisi keinoja joilla huolehtia ikätasoisesti itsestään, olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, käydä päiväkodissa tai koulussa ja viettää itselleen mielekästä vapaa-aikaa. Toimintaterapiasta on hyötyä silloin, kun lapsen haasteet johtuvat toiminnallisten perusvalmiuksien ja taitojen puutteesta. Haasteet voivat johtua esimerkiksi motoriikan ja aistisäätelyn valmiuksien heikkoudesta. Aistisäätelyn haasteet voivat näyttäytyä arjessa myös esimerkiksi käyttäymisen säätelyn ja keskittymisen haasteina. Toimintaterapiassa harjoitellaan myös arjen taitoja, kuten  leikki- ja vuorovaikutustaitoja (tuleeko oma sivu?).

Lapsen hoidon tavoitteet määritetään hoitosuunnitelmassa ja toimintaterapia voi olla yksi osa kokonaishoitoa. Toimintaterapian tavoitteet nimetään tukemaan arjen haasteita yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi siirtymätilanteen helpottuminen, itseluottamuksen paraneminen tai nukahtamisen helpottuminen.  Toimintaterapeuteilla on käytössään toimintakyvyn mittareita, joiden avulla seurataan tavoitteiden edistymistä. Lisäksi toimintaterapeutti tekee jatkuvaa arviota lapsen edistymisestä.

Toimintaterapia voidaan toteuttaa vastaanotolla sekä lapsen arkiympäristössä. Terapian toteutusmuoto määräytyy aina lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Lapsen terapiassa merkityksellisessä osassa on aina lähiaikuisten kanssa tehtävä yhteistyö. Aikuisen neuvonta ja ohjaus on tärkeää, jotta lasta pystytään tukemaan hänen omassa arjessaan ja jotta terapiassa opetellut asiat siirtyvät arjessa käyttöön.

Kirjoita hakusi ja paina Enter.